Lahden Upseerikerho

Upseerikerholla voi juhlia jopa 275 vierasta, kun kaikki tilat ovat käytössä. Punatiilinen rakennus ja sen perinteiset huoneet huokuvat arvokkuutta ja historiaa. Upseerikerho tarjoaa avaran väljiä tiloja suurille juhlille, mutta myös kodikkaita nurkkauksia pienemmille tapahtumille. Upseerikerhon jokaisesta huoneesta löytyy oma erityinen tunnelmansa.   Juhlasaliin kristallikruunujen alle voidaan rakentaa kattaus jopa 175 hengelle. Tilaa vuokrataan 20–175 vieraalle.

Upeat pitkät pöydät tai kotoisat kahdeksan hengen pöydät rakennetaan Teidän toiveidenne mukaisesti.   Juhlasalin lisäksi Upseerikerholla on kolme perinnehuonetta: Ratsuväen sali, Huollon huone ja Maakuntasali.   Ratsuväen saliin, perinteiseen keltaiseen huoneeseen, voidaan rakentaa kattaus 10–50 henkilölle. Ratsuväen salin seiniä koristavat maalaukset ratsuväen komentajista.

Tilojen varaustilannetta voit tiedustella suoraan meiltä. 
Juhlasalin vapaita ajankohtia voit katsoa myös täältä.

Tutustu tiloihin tarkemmin

Tilan yleiskuva

Juhlasali

Kristallikruunujen alle voidaan rakentaa kattaus jopa 175 hengelle. Upeat pitkät pöydät tai kotoisat kahdeksan hengen pöydät rakennetaan Teidän toiveidenne mukaisesti.

Juhlasalin ainutlaatuisessa tunnelmassa vieraat voivat ihailla maalauksia ja taide-esineistöä, joka sisällöllisesti tietenkin liittyy paitsi Upseerikerhon, niin myös Suomen historiaan.

Huollon huone

Huollon sininen huone tarjoaa hienot puitteet 5-25 hengen juhlille tai tapaamiselle.

Tilan näyttävä esineistö liittyy Hennalan varuskunnassa toimineiden huollon yksiköiden historiaan. Viipurin Kuormastopataljoonaan asti ulottuva perinneketju näkyy myös huoneen maalausten henkilöissä.

Ratsuväen sali

Ratsuväen perinteikkääseen keltaiseen huoneeseen voidaan rakentaa kattaus 10-50 henkilölle. Huoneen tunnelma on ainutlaatuinen ja vie mukanaan aina 1600-luvulle asti.

Ratsuväen huoneen seiniä koristavat upeat maalaukset komentajista. Huoneessa on myös runsaasti värikästä esineistöä eri aikakausilta, kuten vaikkapa vitriinissä oleva Samurai, joka on lahjoitettu Japanista HRR:lle 1934.

Biljardisali

Biljardisalia voidaan käyttää joko noutopöytätilana tai rakentaa sinne pieni 5-20 hengen kattaus.

Huone on siisti ja asiallinen. Seiniä koristavat maalaukset liittyvät lähinnä ratsuväen historiaan.

Maakuntasali

Saliin on mahdollista järjestää 5-25 vieraan tapahtuma. Tilan tunnelma syntyy sen esineistön kautta. Ne liittyvät lakkautetun Lahden Sotilaspiirin perinteisiin.

Maakuntahuoneessa on runsaasti maalauksia, lähinnä henkilökuvia Sotilaspiirin päälliköistä ja mm. Marskin ritareista. Seinältä löytyvät myös Sotaveteraanien lahjoittamat kuntien vaakunat.

Upseerikerhon sekä Hennalan historia

Tsaarin vallan aikana, lokakuun 8. päivänä vuonna 1911 laskettiin Hennalan kasarmin peruskivi venäläisin juhlallisuuksin: maapohja siunattiin pyhitetyllä vedellä ja kirkon rukouksella. Kasarmialueen peruskiven arvellaan olevan upseerikerhon perustuksissa.

Kerhorakennus valmistui vuonna 1913 ja se on toiminut koko ajan upseerikerhona ensin venäläisten upseerikasinona ja Suomen itsenäistymisen jälkeen palvellen suomalaisia upseereja. Venäläiset ehtivät käyttää varuskuntaa vain muutaman vuoden kunnes Suomi itsenäistyi vuonna 1917 ja varuskunta sai uudet isännät. Sisällissodan aikana paikka oli Punaisten perustaman Lahden Rykmentin hallussa. Rykmentti kävi Valkoisia vastaan taisteluja varuskunnan alueella, joka sodan jälkeen toimi vähän aikaa myös voittajapuolen vankileirinä.

Tampereen Rykmentti siirtyi Haminan kautta Lahteen sodan jälkimainingeissa vuosina 1919 – 1920. Rykmentin upseerikunta perusti kerhotoimintaa varten oman yhdistyksen ja otti rakennuksen kerhokäyttöön vuoden 1920 lopulla. Kerhohuoneiston kalustaminen rahoitettiin upseerikunnan ottamalla 100.000 markan lainalla, jonka lyhentämiseksi naineet upseerit maksoivat neljä prosenttia ja naimattomat viisi prosenttia kuukausipalkastaan. Osa kalusteista on yhä upseerikerholla käytössä. Upseeriklubi-nimitystä käytettiin vuoteen 1929 asti, jolloin nimi muutettiin Upseerikerhoksi.

Upseerikerhot sijaitsivat suljetuilla alueilla ja ne olivat tarkoitettu alun alkaen vain upseerien kokoontumispaikoiksi, joihin ulkopuolisilla ei ollut asiaa. Ehkäpä näistä syistä Upseerikerhoilla on edelleen hieman salaperäinen maine.

Lahden Upseerikerho on ollut avoin kaikelle kansalle jo muutaman vuosikymmenen ajan. Upseerikerhoa pitävä Etelä-Suomen Juhlapalvelut Ky vaalii arvokkaan juhlapaikan perintöä loisteliaassa miljöössä tarjoten juhla- ja kokouspalveluita vierailleen. Etelä-Suomen Juhlapalvelu Ky aloitti toimintansa vuonna 1999.

Joukko-osastot

Hennala palveli kotina kolmelle Suomen Puolustusvoimien joukko-osastolle vuoteen 2014 asti, jolloin varuskunta lakkautettiin. Niistä ensimmäisen – Tampereen rykmentin – punavalkoiset tunnukset ovat edelleen olemassa Lahden Reserviupseerikerhon tunnuksessa. Toisen maailmansodan aikana rykmentti palveli suojajoukkona Karjalan kannaksella.

Vuosina 1968-2014 Hennalan isäntänä toimi Hämeen Rykmentti (HämR), jonka alaisia joukkoyksiköitä olivat Hämeen Ratsujääkäripataljoona (HämRjP), Puolustusvoimien Urheilukoulu (UrhK), Huoltokoulu (HuoltoK), Sotilasmusiikkikoulu (SMusK) ja Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta (PvVmSK).

Kolmas Hennalan joukko-osastoista oli Sotilaslääketieteen Keskus (SotLK), jonka alaisena perusyksikkönä puolestaan toimi Lääkintäkoulu (LääkK).

Voit klikata alla olevia kuvia isommaksi

Pyydä tarjous

Tapahtuman luonne*
Tila*
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Sulje